♥ nautiskelua

Halleluujaa, eilen meinas tämän neidin leuka tipahtaa lattiaan kun luki listasta pääsevänsä Sarman kyytiin! Olin jo ihan ajatellut, että en mä sillä enää saa mennä. Taisin olla pelkkää hymyä koko tunnin kun toinen röhkii ja oli ihan tohkeissaan. Meillä oli ensin tehtävänä mennä loivaa kiemuraa siten, että ensimmäisellä puoliskolla väistätämme takaosaa ulospäin ja toisella sitten sisäänpäin. Minun piti keskittyä erityisesti siihen, että molemmat väistöt ovat samanlaisia, eikä jälkimmäisestä tule jyrkempää. Laukassa työskentelimme ensin pääty-ympyröillä, joilla sain ratsastaa aika paljon ulkoasetuksessa korjatakseni omaa vinouttani. Jatkoimme laukkatyöskentelyä myös pitkällä sivulla. Meidän piti ratsastaa pitkät sivut jonkin verran uran sisäpuolella, kuitenkin siten, että näemme itsemme peilistä hyvin ja saisimme täten hevonen mahdollisimman suoraksi. Muutamalla kerralla Sarman takaosa karkasi vähän sisälle, mutta saimme tämä korjattua aika hyvin viimeisille kierroksille. Voi että mä nautin tästä tunnista niin paljon♥ Tunnin jälkeen kun palasimme talliin niin Kerttu sai mahdottoman mustasukkaisuuskohtauksen. Se kolisteli ja nakkeli kaikki tavaransa käytävälle kerjäten huomiota. Hölmö poni! Tänään meillä on valkku ja onkin sitten Kertun vuoro päästä paijattavaksi.

Loppuun vielä materiaalin puuttumisen korvaukseksi uusin tekemäni äänivideo:

♥ luottohevonen

Eilen pääsin hyppäämään puoleksitoistatunniksi Leolla. Olin ihan innoissani, tämä oli kuitenkin vasta toinen kerta kun kyseisellä hevosella pääsen ylittämään esteitä. Alkuverkassa meillä oli semmoiset jumppakavaletit joiden joka toinen pää oli nostettu ylös. Aika moni hevosista yritti mennä nämä laukkainnarina ennen kuin ratsastajat hoksasivat suhteen, jossa pidätteitä ja jalkaa pitää käyttää. Itse olin yksi näistä! Onnistuimme kuitenkin tulemaan tämänkin tehtävän sujuvasti. Menimme alkuverryttelyssä myös muutamaan kertaan yksittäisen kavaletin yli ympyrällä ja tässä minun piti tarkkailla, etten ota laukkaa liikaa pois vaan annan sujua. Virallisina tehtävinä meillä oli tällä kertaa jumppasarja, jossa oli ensin kaksi kavalettia innariväleillä, sitten kaksi laukkaa ja pysty, jonka jälkeen kolme laukkaa ja okseri. Okserilla keskityttiin taas pitkään myötäämiseen ja liiottelin taas vähän kun ajattelin että nyt opettaja ainakin huomaa että yritän! Toinen tehtävä joka meille annettiin oli tulla ensin uransuuntaisesti oleva okseri ja jatkaa siitä muurille, muurin jälkeen piti kääntää aika nopesti ratapoikkisuuntaan leikkaalle, jossa lankku. Lankun jälkeen laukkasimme vielä samalle okserille, josta aloitimme ja hyppäsimme sen toisesta suunnasta uudestaan. Tämä tehtävä onnistui meiltä ehkä parhaiten koko tunnilta. Sain paikat osumaan hyvin kaikille esteille ja mielestäni Leo oli tyytyväinen. Minulla on pieni suunnitelma joulukisojen varalle, että jos Leolla olisi tilaa niin voisin mennä sillä toisen radan Kerttu radan lisäksi. Tämä sen takia, että mielestäni olisi tärkeää vähän jo aloittaa tuo hevosilla hyppäämisen harjoittelu kun kuitenkin ponivuosien loppu lähenee vähän liiankin nopeasti... Leo on yksi semmoinen hevonen johon luotan ihan täysin♥

♥ ihan kiva

Torstaina pääsin menemään pitkästä aikaa Hillalla. Meillä oli puomitunti ja harjoittelimme lähinnä suorana pysymistä ja lähestymisiä. Puomikasoja oli kaksi, kumpikin oli sijoitettuna pitkälle sivulle. Aloitimme tehtävän tekemällä puomeilta voltit ja siirtymällä käyntiin puomien välissä. Minun piti keskittyä erityisesti siihen, että saan käynnin pysymään kokoajan tarpeeksi aktiivisena ja hevosen pysymään täysin suorana koko ajan. Hetken kuluttua jätimme siirtymiset pois ja keskityimme pelkästään voltteihin. Ensimmäisen voltin teimme ravissa ja teimme laukannoston puomikasan jälkeen. Seuraavalle puomille lähestyminen laukassa. Kerran Hilla meni yhdestä puomikasasta ohi, kun en varmistanut tarpeeksi ulkoavuilla ja "hajonnut" puomikasa tulikin sille kovin suurena yllätyksenä. Seuraavalla kerralla menimmekin sitten samaisesta kasasta aika suurella ilmavaralla yli kun tottakaihan pitää varmistaa, että mikään jalka ei kolahda yhteenkään puomiin. Teimme tehtävää myös toisinpäin, eli ravilähestyminen puomille, laukannosto ja laukassa voltti toiselle puomille. Erityishuomiota sain kiinnittää myös siihen, että en lähde heti puomin jälkeen kääntämään liian nopeasti vaan muistan jatkaa tarpeeksi kauan suoraan. Hilla oli ihan kiva tällä tunnilla ja tykkään mennä sillä aina välillä!

Sunnuntaina pääsin starttaamaan Leon kanssa HeB:0 radan harjotuskoulukisoissa. Minua jännitti taas tosi paljon kouluradalle meno, mutta oli päättänyt aamulla että aion hymyillä koko päivän tapahtukoon mitä tahansa. Toteutin tätä suunnitelmaa vähän ehkä liiankin kirjaimellisesti kun koko keskittymiseni meni vain siihen hymyilemiseen ja hengittäminen jäikin sitten vähän toissijaiseksi asiaksi. Ehkä mä ensi kerralla muistan sitten myös hengittää? Olin tosi tyytyväinen rataan ja hevoseen, koska minulle tuo koulukisaaminen on jostain syystä muodostunut tosi epämiellyttäväksi asiaksi ja olen monta kertaa meinannut pyörtyä kesken radan kun jännitän niin paljon. Tällä kertaa pysyin kuitenkin tajuissani. Tämä oli minulle enemmän kuin voitto vaikka sijoitusta ei tullutkaan meidän 57,6% tuloksellamme. Numeroita saimme kolmosesta seiskaan. Kaikki tietävät, että Leolla on passikäynti, eli ala-arvoinen numero oli ihan odotettavissa keskikäyntikohdasta. Seiskat saimme sisääntulosta ja ensimmäisestä laukkavoltista. Loput numerot painottuivat 6 paikkeille ja loppukommentissa oli: askellajeista 4,5 perusteluilla passikäynti ja kiva laukka. Lennokkuus, eteenpäinpyrkimys yms. 5,5 melko reipas, vähän jäykkä. Kuuliaisuudestakin 5,5 teki mitä piti, muoto paremmaksi. Istunnasta ja teistä sain molemmista kutosen. Minulla ei oikeastaan ole näille numeroilla mitään väliä, olisin ollut päivään äärimmäisen tyytyväinen vaikka olisimmekin olleet ihan viimeisiä. Tärkeimpänä pidän tällä hetkellä sitä, että saan pidettyä oman pääni kylmänä ja mielen virkeänä koko radan ajan!

Maanantaina hyppäsin Rosalla. Rosa on vahannasta ainut hevonen, jolla en ole ikinä oikein tykännyt mennä. Se on aina semmoinen ihan kiva hevonen, mutta ei tuo mitään kunnon säväreitä. Meillä oli hurjan kiva tehtävä tällä tunnilla, harjoittelimme ässämutkan ratsastamista. Aloitimme tehtävän ratapoikkisuuntaan leikkaalla olevalla ristikolla, ristikolta käännettiin kulman poikki pitkää sivua kohti, ja siitä heti leikkaalinjamaisesti lankulle. Lankulta jatkettiin vielä okserille. Tätä on hirveen hankala selittää sanallisesti, koska mun termit ei oikein riitä asian kuvailemiseen. Tässä kuitenkin pieni havainnollistava kuva tehtävästä:

Keskimmäisellä, kuvassa punaisella esteellä minun piti muistaa aina johtaa tosi selkeästi esteellä, jotta laukka saatiin vaihtumaan suoraan esteellä, eikä muutamaa askelta sen jälkeen. Okserilla keskityin siihen, että jatkoin tien loppuun, enkä oikaissut seuraavaa kulmaa vaan kuvittelin, että tehtävä jatkuisikin vielä. Onnistuimme tekemään oikeastaan kaikki tehtävät vaaditulla tavalla ja olin tyytyväinen. Rosa oli ihan kiva ja yllätyin kuitenkin koska muistelin sitä vielä kummallisempana. Olen siis mennyt sillä edellisen kerran monta vuotta sitten ja tässä onkin sitten ollut aikaa muodostaa epäedustavia mielenyhtymiä. Olen ehkä vähän epäreilu nyt, koska Rosa kuitenkin yrittää aina kaikkensa ja tekee kaiken niinkuin pyydän. Kyllä te tiedätte sen tunteen kun jonkun hevosen kanssa löytää saman aaltopituuden hetkessä ja jonkun kanssa tuntuu, että ei sitten ikinä!

Keskiviikkona minulla oli rästitunti ja pääsin menemään Wilmalla koulua puolitoista tuntia. Teimme tunnilla paljon eteen- ja sivuilleratsastuksia eli väistöjä. Yksi eniten mieleen jääneistä tehtävistä oli se kun ratsastimme isoa kahdeksikkoa siten, että etenimme kokoajan keskiravissa ja luistattelimme aina väistössä ne suunnan muutokset. Opettaja sanoi jo aluksi, että nyt on oikeastaan tarkoitus, että hevoset menee lapa edellä eikä se haittaa ollenkaan. Tärkeintä oli se, että liike pysyi kokoajan eteenpäin. Laukassa työskentelimme vuoroissa siten, että ensin suorittivat ensimmäiset kolme ja sitten vasta loput. Minä olin tässä jälkimmäisessä ryhmässä ja sain odotella hetken ennen suoritusvuoroani. Tehtävänä oli aina ennen pitkää sivua jäädä uran sisäpuolelle ja väistää sitten suoristuksen jälkeen takaisin uralle. Pääty-ympyrät kuuluivat myös tehtävään. Wilma jostain syystä tykkäsi tästä tehtävästä jotenkin erityisen paljon. Lopputunnista pääsimmekin sitten vielä yksityisympyrälle, jossa korjattiin mun toispuoleisuutta ja sitä, että uskallan ratsastaa myös sisäohjalla tarpeeksi. Kuvista kiitos Äitille!

koulutunti... miks mä näytän aina siltä, että olisin lähössä esteradalle? 

Torstaina ratsunani toimi taaskin Wilma. Tällä kertaa meillä oli kuitenkin esteitten vuoro. Alkuverryttelyssä teimme muutamia väistöjä ja nostoja, joiden avulla haettiin hevosia paremmin pohkeitten väliin ja suoriksi. Olin saanut edellisenä päivänä tosi hyviä vinkkejä Iitulta Wilman kanssa toimimiseen ja tämä helpotti tosi paljon omaa ratsastustani. Hyppytehtävä meni kokonaisuudessaan näin. Aloitimme ravihyppypystyltä, jonka jälkeen jatkoimme pomppu linjalle, jossa oli ensin in&outit, sitten pysty ja viimeisenä okseri. Sekä okserille ja pystylle piti tehdä kolme laukkaa. Tehtävä jatkui vielä ensimmäisillä kierroksilla päädyn ympäri kokorata leikkaalla olevalle yksittäiselle pystylle, mutta se jätettiin aika pian kuvioista pois kun kaikilla onnistui se niin hyvin. Keskityimme tunnilla erityisesti siihen, että teemme oikein kunnon pitkän myötäyksen okserilla. Ensimmäisellä kerralla unohdin tämän ja tein automaattisen myötäyksen, toisella kerralla liioittelin ja osuin vahingossa Wilman korviin käsilläni ja viimeisillä kierroksilla sitten onnistuin tässä oikein hyvin. Minun pitää keksittyä siihen, että olen oikeinoikein hidas hypyissä itse, enkä kierrä ylävartaloani kierroksen suuntaan vaan kroppani taipuu enemmänkin vain niskasta katseen myötä. Olin tosi tyytyväinen tähän tuntiin vaikka katselinkin noista kuvista, että olisin voinut laitta pikkusen lyhyemmät jalustimet niin ei olis tarvinnu seistä noin paljoa noissa hypyissä. Noh, ens kerralla sitten paremmin!

Jos teille tulee mieleen ehdotuksia joulukalenteriluukkuihin niin otan ideoita vastaan? Joihinkin olen jo kehitellyt sisältöä, mutta osa on vielä ihan tyhjillään.. KIITOS!

♥ mitenniin myöhässä tämä postaus?

Maantaina pääsin menemään Kertulla koulua. Meillä oli sijainen ja oli ihana huomata, että poni oli ihan innoissaan. En muista tunnin varsinasta tehtävää. Muistan kuitenkin sen, että minulle sanottiin, että minun ei tarvitse koulutunnilla käyttää niin vahvoja ulkoapuja vaan korjata niitä enemmän sisäpuolen työskentelyllä. Teimme paljon ympyröitä ja muutamia avoja ja haimme hevosia paremmin avuille. Lopussa opettaja otti minut omalle voltille, jossa sain keskityttyä paremmin omaan itseeni ja suoruuteeni kun minulla on tapana supistaa vasen kylki ja nostaa oikea hartia ylös. Joudun keskittymään tähän nyt tosissani ja olen yrittänyt nyt koulussakin kantaa laukkua eri olalla kun yleensä, koska ajattelen sillä olevan jotain vaikutusta! Tässä postauksessa on nyt paljon kännykkäkuvia luvassa. 

Tiistaina meillä olikin estevalmennus. Teimme tällä kertaa aika lyhyen alkuverryttelyn ja sainkin tehtäväkseni muistuttaa ensi kerralla, että keskitymme enemmän alkuverkkaan kuin itse hyppäämiseen. Harjoittelimme tänään kokorataleikkaalla oleva pystyä, jossa katsottiin aika paljon meidän istuntaa. Minua muistutettiin taas, että pitää muistaa johtaa paremmin. Se on hassua nyt opetella takaisin semmoiseen tapaan, jota on yritetty kitkeä pois muutaman vuoden ajan. Onnistuin kuitenkin viemään kättäni myös sivulle ja pääsimme tehtävän hyväksyttävästi läpi. Kerran jäin vaan nautiskelemaan hyvästä flowsta ja poni kyllä sitten heti palautteli maanpinnalle! Seuraavaksi siirryimme jumppasarjalle ja taas oli istunta kunnon syynäyksessä. Sain korjata ohjia vähän lyhyemmiksi ja lyhensin myös jalustimia reiällä. Oli muuten huomattavan paljon helpompaa siirtyä seuraavaan tehtävään, joka olikin kaikista vaikein koko tunnilla. Ratsastimme kulman jälkeen täyskaartomaisen tien, jonka jälkeen jatkoimme uran sisäpuolella olevalle okserille. Tämä tehtävä näkyy videolla viimeisenä ja vaikka se olikin mielestäni aika haastava niin onnistuimme siinä ihan hyvin! Matilda kävi ottamassa alussa muutaman kuvankin meistä. Kiitos hänelle!

sen siitä saa kun jää vaan nautiskelemaan menosta!

Torstaina pääsin sitten nautiskelemaan Leo-terapiasta. Suoruustehtävät ja vastalaukkaharjoitukset onnistuivat oikein mallikkaasti ja hyvän fiiliksen aiheuttamana päätinkin sitten ilmottautua koulukisoihinkin Leolla. Olemme menossa luokkaan HeB:0. Minulla ei ole mitään odotuksia tältä radalta ja toivon vain että osaan olla itse tyytyväinen radan jälkeen. Teimme tunnilla paljon töitä pituushalkaisijalla, jossa opettaja katsoi että istumme itse suorassa. Sain taas kuulla kerran vasemmasta kyljestäni, mutta kun oikein keskityin siihen niin pääsimme tehtävästä läpi. Seuraavaksi siirryimme tekemään vastalaukkaa. Nostimme laukan lyhyeltä sivulta ja teimme ympyrän päätyyn rytmiä hakien. Sen jälkeen teimme puolirataa leikkaan ilman vaihtoa ja jatkoimme uraa pitkin vastalaukassa. Ennen seuraavaa kulmaa piti kuitenkin siirtyä raviin ja tehdä vielä 10m voltti ennen tehtävän lopettamista. Tämä tehtävä sujui oikein hyvin vaikka ensimmäisellä kerralla taisinkin vähän ajatella, että voikun tämä olisi niin helppoa Kertun kanssa. Leo on niin ihana!

Lauantaina pääsin taas Leon kyytiin. Olin rästimässä supernuorten tunnilla ja meillä oli esteitä. Olen hypännyt Leolla kerran aikaisemmin jumppasarjaa, joten oli tosi kiva päästä kokeilemaan äitin suosikkiratsua! En kyllä yhtään ihmettele miksi se tykkää siitä. Leo oli tosi rauhallinen ja kuuliainen. Sen kanssa pystyi tosi hyvin keskittymään itseensä ja omaan tekemiseensä. Aloitimme tunnin lyhyellä verrytelyllä, johon sisältyi muutamia kavaletteja päädyssä. Varsinaisena tehtävänä meillä oli pituussuuntaaleikkaalla oleva pysty, jonka jälkeen ensin piti jatkaa aina oikealle ja sen jälkeen kiertää pääty ja tulla toisesta suunnasta takaisin sama tie. Tämän jälkeen kuitenkin tehtävä muuttui niin, että laukka piti tuntea ilman alas katsomista ja kääntyä sitten sen mukaan miltä tuntuu. Leolla oli tosi kiva laukka ja siitä oli helppo tietää mihin pitää mennä. Minun piti tällä tunnilla keskittyä siihen, että en oikaise kaarteessa vaan teen hyvät tiet. Videolta katselin myös, että mun ohjat on ollu vähän pyykkinarumallia. hupsista.. no ensi kerralla sitten muistan ainakin ottaa ohjat käteen kunnolla! Jouduin pätkimään ton koostevideon ainakin tuolta lopusta vähän tyhmästi kun aika usein joku odotti vuoroaan juuri kameran edessä ja kuvauksesta ei näkynyt mitään. Olin tuntiin tosi tyytyväinen ja leo on niin upea!

Sunnuntaina lähdimmekin sitten kisoihin Kertun kanssa. Kisat olivatkin tällä kertaa Niihamassa. Menimme luokat 70cm ja 80 cm. Olin tyytyväinen molempiin ratoihin vaikka korjattavaa jäikin ensi kerralle. Meidän aikaisemmat kokemuksen Niihamasta ovat olleet ensimmäisellä kerralla hylkäys ja toisella kerralla 4vp kiellosta. Naurettiin äitin kanssa, että kyllä kolmas kerta toden sanoo! Hienoin Kerttu♥

          

Kerttu ansaitsi 10€ lahjakortinkin horzelle. Ehkä mä käyn ostamassa sille jotain kiitokseksi!

Kertulla on ihana tapa aina tervehtiä kaikkia kimoja aika tuttavallisesti. Ponien omistajat kattelee aina kummissaan kun yksi ihan onnessaan hirnuu kaikille kimoille lajitovereille. On se vähän hassu!

Jos joku tietää mitä ylläolevien kuvien tytölle kävi niin olisi kovin mukava kuulla että onko hän kunnossa?

meidän hieno loimiviritelmä. Kaulakappale olis ollu ehkä vähän kätevämpi!

Pakollisia kaverikuvia piti ottaa muutama kun odoteltiin meidän toisen ratsukon suoritusta!

Kiitos vielä Idalle kisahoitajana toimimisesta! Tosi kiva kun viitsit aina lähteä mukaan auttelemaan♥

Maanantaina pääsin pitkästä aikaa Fidji kyytiin! Olin ihan fiiliksissä jo tallissa, koska mä olin jo ihan ajatellut että en mä sillä enää mee ku oon kasvanu siinä jo yli. Alotimme tunnin kunnon istuntarääkillä, jossa teimme monenmonta kierrosta kevyessä- ja esteistunnassa tehden erilaisia siirymisiä. Harjoittelimme tunnilla semmosta ihme kiermurtelutehtävää puomeilla, jonka jokakohtaan piti tehä voltti. En oikein tajunnut tehtävän ideaa ja opettaja ei tainnut kertaakaan kommentoida minulle mitään. Oletan kuitenkin, että se meni ihan hyvin kun mitään kommentoitavaa ei keksitty! Lopuksi vielä harjoittelimme laukanvaihtoa. Sain Fidjin tekemään puolikkaan vaihdon ja takajalat tulivat muutaman askeleen jäljessä, mutta tämä kelpasi opettajalle enkä saanut yrittää uudelleen. Vaikka tämä tunti ei tehtävällisesti ollut ihan ykkössuosikkejani niin Fidji pelasti kyllä  koko homman. Se oli ihan hikinen kun vein sen talliin kun se joutui vähän töihin!

Torstaina menin pääsin taas menemään Leolla. Minulle nousi aamulla kuume, mutta en millään halunnut jättää tuntia väliin niin sinnittelin koulussa neljään asti, jotta pääsin ratsastamaan. Jatkoimme tällä tunnilla samasta mihin viimekerralla jäimme Leon kanssa, eli vastalaukat ja suoruus olivat taas tehtävänä. Sain tältä tunnilta monta vinkkiä tulevia koulukisoja varten ja ainakaan vielä minulle ei ole iskenyt kovin kovaa jännitystä. Harjoittelimme tunnilla siirtymisiä pituushalkaisijalla ja erityisesti laukannostossa minun piti muistaa, että hevosen pään pitää kuitenkin pysyä suorassa, eikä asetus saa näkyä liikaa kun nostan laukan kun ollaan kuitenkin suoralla. Vastalaukkaa teimme tällä  kertaa loivalla kiemuralla. Kerran vähän keskityin liikaa itseeni ja teimme vaihdon, mutta kaikilla muilla kerroilla onnistuimme mielestäni ihan hyvin. Tunnin jälkeen opettaja kommentoi, että nyt olen hyvin oppinut istumaan Leon liikkeissä rennosti! Tämä oli ihana kuulla!