♥ polveni

Olen täällä blogissani usein maininnut polveni ja niiden kipeytymisen erinäisissä tilanteissa, mutten ole ikinä oikeastaan kunnolla kertonut mikä niitä vaivaa. Minulle on siis lääkäri diagnosoinut osgood-slatter taudin, joka on rasituksen provosoima tilanne, jossa polvilumpiojänne kiinnityskohdastaan on ärsyyntynyt. Osgood-slatterin tauti ajoittuu vaiheeseen, jolloin sekä sääriluun yläosan, että polvilumpiojänteen kiinnityskohdassa tapahtuu nopea luutuminen. Polvilumpiojänne kiinnittyy erilliseen luutumistumakkeisiin muodostaen normaalistikin pienen kohouhan sääriluun etupuolelle, juuri polven alapuolelle. Taudissani kohouma tulee enemmän esiin, kohoten alustaltaan ja mahdollisesti pirstoutuu jossain vaiheessa. Röntgenkuvassa erottuu usein pirstaileinen polvilumpiojänteen kiinnityskohta. Kipu tuntuu yleensä sääriluun yläosassa polvilumpion alla jänteen kiinnityskohdassa. Polvi voi olla turvoksissa ja kipu provosoituu yleensä silloin kun kipukohtaa kuormittaa normaalia enemmän painetta, esim. kyykistyessä. Tautiin ei ole oikeastaan mitään varsinaista hoitoa vaan kivun pitäisi vähentyä polven luutuessa loppuun. Ennen tätä pitäisi kuitenkin muistaa venytellä ahkerasti jokaisen liikuntasuorituksen jälkeen ja välttää kovaa kipua tuottavaa liikuntaa. Olen joutunut muutamaan kertaan koululiikuntatunnilla siirtymään sivuun kun polvi on ottanut itseensä niin paljon, ettei käveleminenkään onnistu kunnolla. Ratsastaessa ongelma tulee eteen vain tietynlaisilla satuloilla ja vahannassa tämmöisiä satuloita on käytössä Teddyllä, Raulilla ja Nomarilla. Kaikki nämä hevoset ovat ihan mahtavia ja erityisesti minua harmittaa se, etten Nomarilla pysty enää ratsastamaan ilman semmoista hampaat irvessä sinnittelyä. Tauti alkoi oireilemaan minulla oikeastaan siinä vaiheessa kun siirryin ylä-asteelle. Aluksi kipu tuntui molemmissa polvissa, mutta enää kipua tuntuu vain vasemman puoleisessa polvessa. "Polviongelman" huomaa ratsastuksessani siten, että minulla on vaikeuksia pitää kumpaakin kantapäätä yhtä alhaalla. Yleensä oikea kantapää on hyvin alhaalla, mutta vasemmassa jalassa kantapää voi olla hetkittäin jopa ylöspäin. Tämän seurauksena painoni jakautuu satulaan väärin ja istun usein enemmän oikealla istuinluulla. Vasemman puoleinen hartia tippuu alas ja kylki supistuu, jonka seurauksena vasen käteni on usein alempana kuin oikea. Opettajani on kuitenkin ottanut tavakseen muistuttaa minua tästä tarpeeksi usein ja sitkeästi yrittää saada minut pitämään istuntaani oikein. En tietoisesti yritä varoa polveani mitenkään, enkä välttämättä itse huomaa ollenkaan vaikka istuisin ihan kierossa! Olen käynyt hoitamassa vaivaani hierojalla, jossa jaloistani on pyritty poistamaan lihaskireyttä. Hierojalla käynti on ollut todella tehokasta ja jalat ovat olleet aina todella hyvässä kunnossa reissun jälkeen. Täällä olen myös opettellut kinesioteipin käyttöä. (Hieronta ja kuntoutuspalvelu Teija Aarnio) Lisäksi olen osallistunut tallillamme fysioterapia/istunta-tunneille, joita käy pitämässä Christel Wihma. Christel on ollut myös äärimmäisen paljon hyödyksi ja osannut auttaa minua korjaamaan istuntaani. Christel on tulossa taas 19.1 käymään vahannassa ja olen yrittänyt keksiä asioita, joista voisin häneltä kysyä. Hän on osannut antaa minulle todella hyviä kotivinkkejä, joita olen aina parhaani mukaan toteuttanut normaalin lihaskunnon ohella. Olen käyttänyt tämän tekstin kirjoittamiseen netistä löytyvää tietoa ja ensimmäinen kuva on kopioitu googlesta! Toivottavasti tämä selkeytti asiaani, edes jonkin verran. Alla pari havainnollistavaa kuvaa:

Tässä kuvassa näkyy aika hyvin tuo vasemman jalan kantapää, osittain myös käsien korkeusero.

Tämä kuva havainnollistaa kylkeni supistumista ja hartialinjaani.