♥ hymyä huuleen

Maanantaina pääsin menemään Wilmalla. Meillä oli estetunti pitkästä aikaa. Alkuverryttelyssä ratsuilla oli hieman ylimääräistä virtaa ja kaikki keksivät vähän omia kuvioita. Wilmalla on välillä tapana pieraista ja säikähtää itse omaa pieruaan. Minua vaan lähinnä nauratti ja ravailin sitten ympyrällä yrittäen saada hevosen keskittymään oleelliseen. Tein verryttelyssä paljon väistöjä ja pieniä voltteja. Musta tuntuu aina, että ratsastan estetunnin verryttelyssä paljon tehokkaammin kun koulutunnilla. En oikein tiedä mistä tämä johtuu, mutta Wilmakin alkoi toimimaan paljon nopeammin kun ikinä ennen koulutunnilla. Harjoittelimme pituushalkaisijalla olevalla jumpalla. Ensin oli kolmen esteen in-and-out, sen jälkeen lyhyt askel ennen pystyä ja vielä pidemmällä välillä kaksi askelta okserille. Wilmalla on aika helppo pidentää askelta, mutta aluksi se lyhyt väli meinasi jäädä hieman liiankin lyhyeksi. Loppua kohden parantui ja tehtävät onnistuivat kokonaisuudessaan tosi hyvin. Wilmalla oli tosi kiva mennä ja oli hauska päästä hyppäämään vähän erilaista tehtävää kun yleensä.

Tiistaina meillä oli valmennus. Olin tosi tyytyväinen vaikka ensi kerralla joudunkin viemään kakkua... Kerttu onnistui maastouttamaan minut heti kun huomasi minun jääneen vaan nautiskelemaan tilanteesta. Tehtävänä oli tulla ensin suoralla uralla okseri, josta käännyttiin kahdelle voltin kaarella oleville kavaleteille. Kavalettien jälkeen toinen okseri. Tämän jälkeen ratsastettiin hyvin kaarteeseen ja vastakkaisella pitkällä sivulla suoralla olevat esteet niin, että piti kiertää semmoinen puomi, eli linjaa ei voinut ratsastaa ihan suoraan. Ainut surkea kohta oli oikeastaan toiseksi viimeinen kerta tuolla suoralla. Kuitenkin korjauskierros meni niin hyvin, että yritän olla keskittymättä kovin paljoa tuohon epäonnistumiseen. Videolla näkyy meidän kaikki kierrokset. Kerttu oli tosi hyvässä moodissa ja alkuverryttelytehtävä oli äärimmäisen hyvä ja sopi hyvin meille!



Keskiviikkona minulle jaettiin Konsta. Tunti ei mennyt huonosti, mutta ei välttämättä niin hyvinkään. Voisi sanoa, että se meni ihan okei. Teimme paljon siirtymisiä ja ensimmäisenä tehtävänä oli ratsastaa päätyyn ympyrä, jonka aikana nostaa laukka. Laukassa jatkettiin suoraa uraa toiseen päätyyn ympyrälle ja siirryttiin raviin mahdollisimman hyvässä kohdassa. Minun olisi pitänyt ratsastaa nostoon napakammalla ravilla, jotta nostosta olisi tullut terävämpi. Laukassa Konsta jäi helposti vähän pitkäksi ja minun olisi pitänyt tehdä paremmin puolipidätteitä. Raviin siirtymiset sujuivat oikeastaan aina tosi hyvin ja ravissa työskentely sujui muutenkin ilman sen suurempia ongelmia. Seuraaavana tehtävänä meidän piti tehdä ympyrällä laukasta käyntiin siirtymisiä seinää hyväksi käyttäen. Tämä ei onnistunut oikeastaan ollenkaan. En saanut konstan laukkaa tarpeeksi aktiivikseksi ja lyhyeksi, joten siirtymiset olivat melko kaukana tavoitteesta. Loppuverryttelyssä Konsta meni ihan kivasti ja yritin koko tunnin keskittyä omaan istuntaani.

Sunnuntaina kävin Niihamassa katsomassa estekilpailuja ja nappasin muutamia kuvia. Oli oikein mukava päivä ja tosi kiva kun meiltä on suora bussiyhteys Niihamaan. Voisin yrittää harrastaa tätä bussimatkailua vähän useammin kun tuolla noita kisoja kuitenkin järjestetään melkein joka viikonloppu! 

Tämä hevonen jäi mulle jotenkin erityisen hyvin mieleen tuolta!

Sari Lunden käy välillä pitämässä minunkin ryhmälleni tunteja.

Maanantaina pääsin Kertun selkään. Korjasimme ratsastajan suoruutta hevosen selässä tehden paljon töitä pituushalkaisijalla. Minun piti korjata kylkeni samanpituisiksi, koska istun helposti vähän toinen kylki supussa ja samanpuolen hartia alempana, jolloin painoni putoaa hieman vastakkaiselle istuinluulle. Sain tätä melko hyvin korjattua aluksi, mutta lopussa rupesin miettimään korjausta liikaa ja asentoni muuttui ihan kummalliseksi. Tuntui, että istuin ihan kierossa ja opettajanikin sanoi, että tuota katsoessa se lähtötilanne oli huomattavasti vähemmän paha. Toivottavasti jatkamme saman asian tiimoilla myös tulevilla tunneilla, jotta pääsen kiinni siihen tunteeseen joka minulla pitäisi olla kokoajan ratsastaessani. Meillä oli maanantaina ihan fiilistelypäivä kun tosi moni sai mennä suosikkihevosellaan ja talli oli täynnä hymyileviä ratsastajia :)

Keskiviikkona menin Paavolla. Teimme paljon töitä siirtymisten kanssa ja ratsastimme useita voltteja tunnin aikana. Paavo ei tuntunut ihan omalta itseltään. Se tuntui kovin poissaolevalta vaikka teki kuitenkin kaiken mitä pyysin. Siltä puuttui vähän semmoinen pilke silmäkulmasta. Sijainenkin oli huomioinut saman asian. Tunti oli kuitenkin ihan kiva ja pidin tehtävästä. Omatoimisen verryttelyn jälkeen teimme pääty-ympyröillä istuntaharjoituksia ja nopeita siirtymisiä. Tehtävässä piti ratsastaa ulkoasetuksessa ympyrän avoin puoli ja seinänmyötäinen puoli tultiin myötäasetuksessa. Tähän lisättiin yhden askeleen mittaiset käyntiinsiirtymiset aina pituushalkaisijalle ja lyhyen sivun keskelle. Työskentelimme ympyröillä myös laukassa välillä ratsastaen eteen ja välillä paljon takaisin. Tunnin loppupuolella teimme käynti-laukka-käynti siirtymisiä jääden omalle voltille tiettyyn kohtaan maneesia. Minun piti saada Paavo laukkaamaan tarpeeksi aktiivisesti ennen siirtymistä, jotta sain tarpeeksi voimaa käyntiin siirtymiseen.

Sunnuntaina meillä oli Christel, josta en voi kertoa oikeastaan enempää kun sen, että Kertulle on nyt vihdoin tullut uusi satula. Satula istuu ponille vähän paremmin kun se vanha, eikä oikeastaan tuntunut polvissa, mutta se on kovin lyhyt runkoinen ja minun pitää aloittaa kunnon pyllytreeni että mahdun satulaan kunnolla. Mä oon tyytyväinen kun asialle on tehny jotain ja ponikin vaikutti melko tyytyväiseltä vaikkei tuo nyt olekaan minun pyllylle paras mahdollinen vaihtoehto. Tai ainakin nyt on sitten todellinen motivaation kohde tuohon omatoimiseen treenaamiseen. Toinen asia on se, että tunnin lopuksi kokeilin lyhentää jalustimet esteratsastusmittoihin ja huomasin, että reiät loppuvat kesken. Kuulin, että Kertun toinenkin valmennuslainen oli joutunut tekemään kieppejä. Ehkä mä kauniisti pyydän lisäreikien tekemistä tai jalustinhihnojen vaihtamista. Kuvassa olevat jalustimet olivat kolmanneksi korkeimmassa reiässä kummaltakin puolelta. Tärkeintä kuitenkin on, että ponilla on hyvä olla eikä sille tule mitään vaivoja. Isompi homma ponin selkävaivoja olisi ruveta hoitamaan kun minun takapuoleni reenaaminen satulan mittoihin! Kerttu on ihana♥

Ihanaa kun pikkuhiljaa alkaa lähestymään kunnon skootterikelit. Laitettiin isin kanssa menopeli jo ajokuntoon, jotta voin viikonloppuisin päivällä käydä tallilla omatoimisesti, mutta viikolla olen kyllä vielä kyytien varassa kun illat on vielä kovin pimeitä ajella kun mun tunnit loppuu aina yhdeksän jälkeen!

♥ Kerttu-viikko

Edellisessä postauksessa mainitsemani muutos tarkoitti sitä, että vaihdoin tuntiani. Äiti ei halunnut ratsastaa kanssani samalla tunnilla, koska hänen keskittymisensä ei riitä siihen, että hän ratsastaa itse ja seuraa minun ratsastustani samaan aikaan. Siirryin siis tuntia myöhempään ryhmään, jossa joka kolmas kerta on hyppykerta ja vakituisen opettajan Heidi Kiven lisäksi siellä käy aina tietyin väliajoin hyppyyttämässä Annu Virkkunen ja Sari Lunden. Hyvä puoli tässä on se, että saan mahdollisimman monipuolisesti ohjeita itseni kehittämiseen kun jokainen opettaja keskittyy erilaisiin asioihin, mutta toisaalta on välillä vähän haastavaakin kun kaikilla on vähän erilainen näkemys miten esim. Kerttua tulisi ratsastaa. Toiset kunnioittavat vähän pehmeämpää tapaa, toiset taas haluavat minun ratsastavan melko napakasti. Tämä toki avartaa omaa näkemystäni ja auttaa minua löytämään juuri sen tavan joka on minulle itselleni sopivin. Tällä kerralla teimme harjoituksia oman tasapainon löytämiseksi ja menimme muutamia kierroksia laittamalla jalat jalustinremmeihin, jonka jälkeen vaihtelimme istuntaa aina perusistunnasta kevyeen istuntaan. Tämä oli tosi hauskaa ja nauroin varsinkin tolle ensimmäiselle pätkälle, jossa ensin hymyilen leveästi kameralle ja heti kun opettaja kääntyy katsomaan niin yritän näyttää mahdollisimman keskittyneeltä!


Keskiviikkona sain mennä Kertulla. Harjoittelimme vastalaukannostoja ja keskityimme hyvään tahtiin, sekä kulmien huolelliseen ratsastamiseen. Mun pitää keskittyä siihen, etten vaan ohita kulmia suoralla hevosella, vaan oikeasti ratsastan taivutetulla hevosella syvälle kulmaan ja käytän sen hyödyksi. Tunti oli tosi kiva ja musta tuntuu, että aina vain menee paremmin ja paremmin. Vielä on paljon tekemistä, mutta pätkittäin tuntuu jo ihan hyvältä. Mun istunta on menny taas ihan järkyttävän näköseks kun könötän tommosessa etukenossa kädet levällään ja jalat heiluen.



Perjantaina olin rästimässä koulutunnilla ja sain taas mennä Kertulla. Viikko huipentui siis aivan mahtavasti ja nyt voi sanoa, että on ollut kunnollinen Kerttu-viikko. Tällä kertaa keskityttiin mun istuntaan ja taisin jopa kerran kuulla kommentin, jossa sanottiin, etten enää näytä niin paljoa esteratsastajalta. Tuntui kyllä tosi kummalliselta istua oikeasti suorassa ja kantaa kädet. Hyvä siihen on välillä keskittyä, kun oikeasti hävettää katsella videolta, kun könöttää miten sattuu aina välillä. Teimme aika paljon pituuhalkaisijalla töitä taivutellen hevosia eri suuntiin ja laukassa tulimme pitkää sivua taivuttaen ulospäin. Tämä sujui ihan hyvin ja sain rungon pysymään aika hyvin suorana, kun jaksoin kantaa kädet samalla tasolla. Harmi kun ei saanut nitään materiaalia tästä tunnista :(

Loppuun vielä voin jakaa meidän maanantaina toteuttaman haasteen. Toivottavasti tekin pääsette jossain vaiheessa vaivaamaan aivonystyröitänne ja miettimään miten toteutatte kyseisen videoinnin!

♥ lähestymässä estettä?

Maanantaina menin Hillalla. Meillä oli sijainen ja menimme paljon ilman jalustimia. Hillan satula on tällä hetkellä pahin polviongelmien aiheuttaja, koska kipu alkaa paljon nopeammin kuin kenenkään muun selässä. Esteillä en oikeastaan huomannut mitään eroa esim. Kertun tämän hetkisen satulaan, mutta koulussa tämä oli ihan järkyttävä. Muilla ongelmat alkavat vasta puolenvälin jälkeen, lähempänä tunnin loppua, mutta Hillan satulassa jo heti alkuverkkojen jälkeen. Minulla oli tunnilla sekä polvituki, että teipit. Tämä on melko harmi, koska tykkään mennä Hillalla ja se on tosi sympaattinen, mutta tuo satula oireili jo silloin kun se oli vähän aikaa Kertulla lainassa :( Teimme istuntaharjoituksia väistöissä ja erilaisilla ympyröillä. Minun piti keskittyä siihen, että syvällä satulassa ja pysyn suorana kun olen koulutunnilla, enkä näytä siltä, että olen lähestymässä estettä. Väistöissä keskityin Christeliltä saamiini korjaamisvinkkeihin, eikä opettajan tarvinnut korjata näitä asioita kertaakaan. Tunnista jäi vähän semmonen sekava olo, ei oikeastaan mennyt huonosti, mutta ei kyllä hyvinkään. Ensi maanantaina onkin vähän uusia juttuja tiedossa ja sen verran voin jo paljastaa, että materiaalin saamismahdollisuudet kasvavat myös maanantain osalta!

Kuva ei ole kyseiseltä tunnilta.

Tiistaina meillä oli valmennus, joka onnistui oikein hyvin! Pidin lupaukseni jonka annoin ponille viime kerran jälkeen ja keskityin oikeasti koko tunnin. Teimme kaiken yhdessä ja meillä oli kivaa. Tunnin varsinainen tehtävä oli tulla ensin päädyssä ympyrällä oleva pysty, jonka jälkeen kasvattaa laukkaa ja lähestyä vastakaarron mallisesti olevaa okseria. Okserin jälkeen piti ottaa kiinni ja jatkaa vastakkaiselle pitkällä sivulla oleville kahdelle pystylle. Toiseen päätyyn ympyrä, jonka jälkeen taas laukan kasvattamista. Loivalla kiemuralla olevan pystyn jälkeen takaisin kiinni ja okserille. Tämä onnistui tosi hyvin. En liioitellut laukan kasvattamisessa ja syöksyttänyt ponia eteenpäin vaan maltillisesti annoin sen itse lisätä askeleen pituutta. Kerttu kuunteli hyvin kaikkia apuja ja teki hyviä hyppyjä. Tunnin lopuksi tulimme vielä päädyssä olevia pinkkiä pystyä ja punaista okseria niin, että opettaja vähän nosti niitä joka kierroksella. Videokamera temppuili ja viimeisen kierroksen alku ei tullut ollenkaan videolle. Tämä vähän harmitti kun tämä oli oikeastaan ainut kohta jonka näkemistä odotin tunnin jälkeen. Viimeisellä kierroksella nimittäin lähestyin estettä vähän ulkoasetuksessa kun poni joutui väistämään okserin edessä ollutta ponnistuspuomia ja sen takia tuli kielto. Heti kun opettaja otti puomin pois niin ongelma korjautui. Olisin halunnut nähdä sen eron niissä lähestymisissä ja sen miten korjasin asian heti kun puomi otettiin pois! Mä olin tosi tyytyväinen poniin ja vähän jopa itseeni tämän valmennuksen jälkeen!

Keskiviikkona sain mennä Kertulla koulua. Alkutunnista meidän piti kerrata koulukisojen tapahtumat ja kertoa positiiviset ja negatiiviset asiat radastamme. Sanoin, että positiivista oli se etten pyörtynyt. Käynnit meni ihan hyvin ja laukat huonoiten, mutta kokonaisuutena ihan ok. Minulla oli liian lyhyet jalustimet ja pitkät ohjat. Oli tosi kiva kun opettaja kyseli tämmöistä ja joutui itsekin vähän miettimään, että mitä sanoo. Harjoittelimme tällä tunnilla Kertun kanssa kulmiin ratsastamista ja asettamista. Minulla on vähän semmoinen ongelma, että menen kulmat helposti liian suorana enkä aseta ponia tarpeeksi kaarteissa. Opettaja paneutui tähän oikein urakalla ja lopputunnista teimme oikein hienoja kulmia. Nyt täytyy vaan muistaa kaikki ne ohjeet ja pyrkiä tekemään vähintään samanlaisia kulmia tulevaisuudessa. On tosi hienoa, että saan mennä melko usein Kertulla keskiviikon tunneilla, koska uskon sen parantavan myös meidän estepuolen menoa kun nämä perusjutut alkavat sujua. Luulen, että vaikka Kerttu ei ehkä ole helpoin hevonen näiden asioiden harjoitteluun niin sitten kun palaset loksahtavat kohdalleen niin pystyn käyttämään niitä myös muilla hevosilla mennessäni. Kerttu on kaikista paras poni♥

♥ koulukisat

Ratsuni oli eilen tuomarin sanojen mukaan ajoittain hidas, ajoittain villi. Muistin radan suurinpiirtein ja hengissä selvittiin loppuun asti vaikka välillä vähän filmi pätkikin. En kuitenkaan pyörtynyt ja Paavo oli ihan asiallinen. Tällä kertaa ei mietitä sitä, että ratsastaja näytti esteradalle lähdössä olevalle vaan ollaan ylpeitä siitä että kaikki tavoitteet saavutettiin. Aloittelin muuten Kertun harjan siistimistä, mutta minun oli pakko lähteä suorittamaan kisatehtävääni ja joudun jatkamaan alkuviikosta. Kuvista kiitos Matildalle ja videosta äitille! 

Onneksi seuraavaksi on estekisat ja koulukisoissa itseään tarvitsee kiusata onneksi vasta keväällä!

♥ pikkuiset ratsuni

Jouduin julkaisemaan tämän postauksen kahdessa osassa, joten käykääpä lukemassa se ensimmäinenkin osa tuosta vähän alempaa.Viime keskiviikkona pääsin menemään Kertulla koulua. Harjoittelimme etuosakäännöksiä ja ratsastelimme aika paljon uran sisäpuolella. Tunnin varsinaisena tehtävänä oli tehdä ennen kulmaa pysähdys, josta etuosakäännökseen ja heti raviin. Teimme myös etuosakäännöksiä, joista piti nostaa suoraan laukka. Meidän tunnilla oli rästimässä Anna Dutella ja naureskeltiin, että ollaan team pystytukkaiset ponit. Kerttu oli hyvin mukana touhuissa ja aika vetreän oloinen. Minun piti keskittyä siihen, että olen tosi napakkana ja vaadin, että poni tekee vaaditut asiat nyt eikä hetken päästä. 

Tämä kuva on muistutus itselleni, että tuolle harjalle on pakko tehdä jotain!

kantapää!

Perjantaina kävin rästimässä yhden tuntini kehari-valmennuksessa ja ratsukseni oli jaettu Hilla! Verryttelimme tekemällä paljon ympyröitä päätyihin ja ratsastamalla pitkillä sivuilla ensin eteen ja sitten takaisin. Varmistettuamme, että kaikki hevoset kuuntelemat hyvin apuja nostimme jalustimet kaulalle ja siirryimme pituushalkaisijalla oleville puomeille ja kavaleteille. Ne olivat aluksi normaalilla ravivälillä ja meidän piti ravata niin hitaasti, että pystyimme kääntämään voltin jokaisen puomin kohdalta aina erisuuntiin. Tehtävä sujui yllättävän hyvin. Hilla kuunteli ja odotti hyvin seuraavia ohjeita. Seuraava tehtävä oli tulla suoralla oleville kahdelle puomi-pysty-puomi sarjalle, jotka olivat aluksi Hillalle melko ahtaat, mutta opettaja vähän armahti meitä ja pidensi välejä. Tämä sujui hyvin heti kun sain pidätteet tarpeeksi hyvin läpi esteiden välissä niin, että sain yhden askeleen lisää jonka myötä Hillan ei tarvinnut ponnistaa niin kaukaa toiselle esteelle ja pukittaa sen jälkeen. Onneksi on tullut nyt vähän harjoiteltua tätä loikkimisessa olemista niin ei haitannut vaikka jalustimetkin puuttuivat! Kun olimme saaneet tämän tehtävän suoritettua tarpeeksi hyvin opettaja antoi luvan ottaa jalustimet kun siirryimme tekemään kokonaista rataa. Rata alkoi pituushalkaisijalla olleilta kavalettipuomeilta, jotka oli muutettu in-and-out väleille. Tämän jälkeen käännyttiin oikealle ja lähestyttiin punaista pystyä, kohti vastakkaista kulmaa. Tämän jälkeen oli tiukka käännös vasemmalle, jonka jälkeen kierrettiin äsken hypätty este ja hypättiin toinen punainen este kohti A-päätyä. Ensimmäisellä kerralla arvioin reitin vähän väärin ja yllätyin kuinka tiukka tuo kaarros oikeasti oli. Yli kuitenkin mentiin, mutta Hilla otti vähän nokkiinsa kun joutui ponnistamaan vähän kauempaa ja seuraava kaarre edettiin pukitellen. Toisella kierroksella olin varautunut kääntämään oikeasti tosissani ja vaikka muutama pukki tulikin niin suoritimme tehtävän oikein sujuvasti. Yllätyin kuinka hyvin se oikeasti kääntyi noinkin tiukkoja kaarroksia. Tämän jälkeen jatkoimme suoralle, jossa oli ensin puomi-pysty-puomi, ja sen jälkeen okseri johon oli laitettu tuommoiset ohjauspuomit kaikkien viimeisen kierroksen ajaksi. Ensimmäisellä kerralla tuli kielto ja toinen kerta mentiin yli reilusti liiotellen, mutta viimeisellä kerralla hyppy oli sujuva. Viimeisenä tehtävänä oli vielä ratsastaa ympyrä, jossa oli taas puomi-pysty-puomi sarja. Ensimmäisellä kerralla Hilla valui vähän ulos ja tuli väärässä laukassa ulos, mutta toisella kerralla onnistuin korjaamaan ja pysyimme kokoajan keskellä esteitä. Tämä oli todella mukava kerta ja Hilla oli oikein näppärä tapaus, vaikka tokikin siitä huomaa kuinka nuori se oikeasti on. Se on muuten aivan mahdottoman suloinen karsinassa! Oli hauska päästä hyppäämään pitkästä aikaa vähän pidempää tehtävää ja enemmän ratatyyppisesti. Uskon, että myös Kertun näkeminen valmennuksessa toisen ratsastajan kanssa avasi silmiäni monessa mielessä. 

Viimeiseen Hilla kuvaan olen näköjään osannut korjata tuon jalustimenkin oikeinpäin. hups! Huomenna meidän tallilla on koulukisat joissa menen Paavolla aikuismerkin kouluohjelman. Voisin kohta alottaa sen radan opettelun ja tavaroitten pakkaamisen. Vitsit kuinka paljon mua jännittää taas!

♥ erilaisia fiiliksiä

Tiistaina meillä oli valmennus, joka onnistui kokonaisuudessaan oikein hyvin. Kerttu oli hyvässä moodissa ja sillä fiiliksellä me oltais selvitty mistä tahansa tehtävästä. Video kertonee kaiken olennaisen.


Keskiviikkona menin Niilolla koulua. Muistan, että menimme todella paljon avo- ja sulkutaivutuksia. Meillä oli niihin liittyvä ainakin minulle melko haastava tehtävä toisella pitkällä sivulla. Ensin piti alottaa avotaivutuksessa, vaihtaa sulkutaivutukseen, takaisin avoon ja vielä kerran sulkuun. Ensimmäisillä kerroilla oli vähän hakemista kun mun piti miettiä, että mitenkäpäin sen hevosen nyt pitikään olla ja miten saan sen menemään niin, mutta heti kun vähän vakoilin muitten menoa niin rupesi sujumaan. Onneksi meidän muut ryhmäläiset on niin taitavia, että heiltä voi aina vakoilla jos ei ihan muista, että mitenkäs tämä nyt pitikään tehdä. Muistan, että tämä tunti meni paljon paremmin kun se edellisessä postauksessa mainittu Niilo-kerta, eikä nappulat olleet ihan niin hukassa kun olin päässyt vähän harjoittelemaan maanantaina sen kanssa.

Tämä kuva on otettu noin vuosi sitten kun menin Niilolla.

Maanantaina pääsin Kertun selkään koulutunnille. Meitä pyydettiin jo melkein heti alussa ottamaan jalustimet pois jalasta ja loppujen lopuksi ratsastimme koko tunnin ilman jalustimia. Tämä teki yllättävän hyvää koska muistin istua paremmin syvällä satulassa ja pitää jalat pitkinä. Teimme todella paljon voltteja joiden yhteydessä teimme erilaisia siirtymisiä. Laukannostot tuli suorittaa ympyränkaarella todella tarkalla valmistelulla. Tykkäsin tästä tunnista paljon ja Kerttu oli tapansa mukaan aivan mahtava! Harmi kun en saanut ketään kuvamaan.

Keskiviikkona sain mennä Konstalla koulua. Teimme tällä tunnilla aika paljon taivutusväistöjä ja jouduin keskittymään siihen, että saan Konstan kantamaan itsensä ryhdikkäästi, eikä se saa valua liian matalaksi. Olin nukkunut edellisenä yönä noin kaksi tuntia lukiessani ruotsin kokeisiin, mutta jaksoin yllättävän hyvin rutistaa tuon puolentoistatunnin session itsestäni. Konstalla on onneksi tosi helppo ravi istua! Teimme laukkatyöskentelyä lähinnä ympyröillä ja muutamaan kertaan otimme askeleenpidennyksiä kokorataleikkailla. Konsta oli tällä tunnilla tosi kiva ja minulla ei tullut ollenkaan pieni olo, vaikka hepan säkäkorkeus huitelee siellä jossain 180cm. Äiti otti meistä kuvan minun kännykälläni, mutta kuten kaikki varmaan näkevät niin kännykkälaatuinen maneesikuva on järkyttävän laatuinen. Parempi sekin kuitenkin on kuin ei ollenkaan mitään materiaalia, vai mitä? Tämän tunnin jälkeen uni maistui ja seuraavana aamuna herääminen oli aikamoisen työn takana. No viikonloppuisin saa onneksi nukkua pahimmat univelat takaisin!

Sunnuntaina oli Christel ja sain taas tosi hyviä vinkkejä tuon polven kanssa olemiseen.

Maanantaina menin pitkästä aikaa Annella puomeja. Verryttelyssä rupesimme jo ottamaan mukaan ravipuomit, jotka oli sijoitettu ympyrän kaarelle ja teimme vastalaukan nostot pitkällä sivulla. En ole aivan varma, mutta muistaakseni tehtävään kuului myös joku pätkä pohkeenväistöä. Alkutunnista Annella oli vähän energiaa ja muutamien loikkien jälkeen opettaja sanoi, että jää laukkaamaan ympyrällä. Laukkasin jonkin aikaa, välillä eteen ratsastaen ja välillä takaisin vaihdellen istuntaa. Tämän jälkeen kävelin hetken ennekun siirryimme tekemään kokonaista tehtävää. Tehtävä alkoi pitkältä sivulta, jossa ensin oli kolme ravipuomia. Ravipuomien jälkeen piti nostaa laukka ja jatkaa seuraaville puomeille. Puomien jälkeen teimme vielä saman ympyrän päätyyn, mutta tällä kertaa laukassa. Tehtävä sujui hyvin ja Anne oli tosi kiva! Kuulin muuten vähän aikaa sitten, että Anne ei ole enää tunneilla vaan muutti pois ratsastuskoulun tallista :(  Mua vähän harmittaa kun kuitenkin sain mennä Annella aika usein ja ehdin vähän tutustuakin siihen. Ei se onneksi tontilta muuttanut pois niin ehkä vielä näen sen jossain vaiheessa.

En saanut kuvaajaa tälle tunnille, mutta tässä vähän vanhempi kuva!

Tiistaina meillä oli valmennus. Meidän oma valmentaja oli ulkomailla ja sijaisena toimi Sari Lunden. Tämä valmennus ei oikein mennyt nappiin. Olin todella stressaantunut yhdestä koulujutusta, eikä pääni pysynyt menossa mukana. Tein todella typeriä virheitä, joita poni joutui sitten paikkailemaan. Pyysin siltä anteeksi tunnin jälkeen ja lupasin, että ensikerralla tehdään kaikki oikeasti yhdessä. Teimme laukansäätelyharjoituksia pienimuotoisella radalla. Ensin oli kokorataleikkaalla oleva pysty, johon piti tulla lyhyellä laukalla ja jatkaa kulmassa olevalle kavaletille, jonka jälkeen laukkaa tuli avata ja lähestyä kokorataleikkaalla olevaa pystyä. Pystyn jälkeen tuli ottaa kiinni ja ratsastaa kulmassa olevalle kavaletille rauhallisessa tempossa. Tämän jälkeen tultiin vielä suoralle linjalle, jossa piti ratsastaa eteen. Itse sorruin yliyrittämiseen, joka on pahin juttu mitä voin tehdä. Kun yrittää liikaa niin mikään ei voi onnistua. Ponille järkyttävän iso kiitos loppuun asti yrittämisestä ja ymmärtämisestä! Ensi kerralla sitten paremmin.

Perjantaina olin rästimässä hyppytunnilla. Sain ratsukseni Hillan. Teimme alkuverkassa temponlisäyksiä ravissa ja ympyröitä. Melkein heti aluksi siirryimme pitkällä sivulle oleviin puomikasoihin, joiden välissä piti ratsastaa pidätteet niin, että opettaja näkee selkeän eron. Tämä onnistui ihan hyvin ja pääsimme siirtymään esteille. Tehtävä alkoi päädystä, jossa oli ympyrälle aseteltu puomeja ja kavaletteja. Minun piti miettiä, että olen itse todella hidas. Päädyn jälkeen jatkoimme suoralle, jossa oli ensin ristikko, sitten okseri ja viimeisenä toinen ristikko. Ensimmäisellä kierroksella tehtävä päättyi tähän. Varsinkin päädyn ympyrä onnistui mielestäni hyvin. Viimeisellä kierroksella lisäsimme viimeiseksi vielä pystyn, joka tuli hypätä vastakaarto mallisesti toisella pitkällä sivulla. Tämä onnistui hyvin lukuunottamatta sitä, että muut olivat onnistuneet parkkeeraamaan ratsunsa juuri reitilleni ja jouduin vähän väistämään, jottei tulisi kolaria. Hilla oli tällä tunnilla oikein kiva ja minulle jäi hyvä fiilis koko tunnista. Äitille kiitos videoinnista!

Hiihtolomalla kävimme Joensuun seudulla tapaamassa sukulaisia ja ystäviä. Pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni ratsastamaan talvella ulos/lumihankeen. Ratsunani toimi eräs äitin ystävän hannovertamma, Doreen J eli "Didi". Se oli oikein tosi sympaattinen tapaus ja toi monessa mielessä kovasti mieleen Sarman. 

♥ huolellisuutta!

Maanantaina kapusin pitkästä aikaa Niilon kyytiin. En muista koska olisin viimeksi sillä ratsastanut saatika tehnyt sen kanssa mitään muutakaan. Välillä olen pessyt sen juomakuppia auttaessani iltatallin teossa, mutta muuten kyseinen hevonen on aika harvoin osunut missään yhdeydessä kohdalleni. Niilo on semmoinen ns. "ihan kiva" -hevonen. Tykkään kyllä ihan ratsastaa sillä, mutta minulle ei välttämättä tulisi mieleen esim. toivoa sitä seuraavalle tunnille. Tällä kertaa meillä oli ihan tavallinen koulutunti. Teimme paljon pohkeenväistöjä ja harjoittelimme tekemään täsmällisiä, hyvin valmisteltuja siirtymisiä. Alkuverryttelyn aikana teimme toiselle puolelle maneesia pohkeenväistöjä. Opettaja kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että painoni tipahtaa väistäessäni hieman toiselle puolelle ja pyysi minua menemään suorilla väärää kevennystä korjatakseni istuntaani. Luulen, että tämä auttoi jonkin verran, koska tämän jälkeen hänen ei tarvinnut enää huomauttaa tästä asiasta niin usein. Väistöjen lisäksi meidän tuli tehdä käyntiinsiirtyminen vastakkaiselle pitkälle sivulle. Tämä onnistui mielestäni ihan hyvin. Kerran valmistelu jäi vähän puolitiehen, kun keskittymiseni herpaantui kun jouduin yllättäen väistämään erästä tunnilla ollutta ratsastajaa. Tällä kerralla siirtyminen oli melko töksähtävä, mutta muilla kierroksilla ei ollut mitään ongelmia. Tehtyämme tätä tarpeeksi siirryimme laukkatyöskentelyyn. Tulimme käynnissä päätyyn ja teimme huolelliset valmistelut. Laukkaa ei saanut nostaa ennen oikeaa hetkeä. Minä jouduin hakemaan tätä ensimmäisillä kierroksilla jonkin verran ennenkun sain tehtyä kunnollisen noston, mutta kävin vähän toisessa päädyssä harjoittelemassa, että pääsin esittämään opettajalle sen paremman version! Tykkäsin tämän kertaisesta tehtävästä tosi paljon ja minua vähän harmittaa kun tunnista ei ole minkäänlaista materiaalia. Saatte taas tyytyä tämmöiseen monta kertaa esillä olleeseen Niilo kuvaan, jossa en ole edes itse sen selässä! Postaus sentään tuli ihan ajoissa, eikä jäänyt roikkumaan pitkiksi ajoiksi.