♥ sinisenä vilkkuvat russelit

Postauslaiskuutta on taas ollut ilmassa, mutta koetan taas vähän pienentää myöhästyneiden postausten kasaumaa koostepostauksella. Kamalan paljon helpompaa olisi vain jokaisen tunnin jälkeen käydä pikaisesti kirjoittamassa tänne, eikä tarvitsisi aina kirjoittaa montaa tuntia samaan syssyyn. Käytin tähän kirjoittamiseen apuna blogin facebook-sivua, josta lunttasin hevoset joilla olen tänä aikana mennyt.

Viimeisin kirjoittamatta jättänyt tunti taisi olla koulutunti Paavon kanssa, harjoittelimme tunnilla etuosakäännöksiä ja menimme paljon ilman jalustimia. En muista tunnin kulkua kovin tarkkaan, mutta alkuverkassa teimme ratapoikkisuuntaan leikkaata, jossa minun piti olla tarkkana, että saan aina käännöksen puoleisen pohkeen läpi ja hevosen suoristettua. Varsinaisen tehtävän eli etuosakäännökset teimme päätyneliöllä käynnissä ja aina ennen jokaista käännöstä piti tehdä pysähdys. Samalla neliöllä teimme myös laukka-käynti siirtymisiä. Tunti meni muistaakseni ihan hyvin ja olin tyytyväinen.

Seuraavana ratsunani toimi ihanainen Kerttu, jonka kanssa myös harjoittelimme kouluratsastusta. Teimme paljon siirtymisiä ja loivia kiemuroita, tunti oli vähän samantyyppinen kun uusimmassa videopostauksessani näkyvä tunti. Minulla ei tästä tunnista ole kovin tarkkaa muistikuvaa, mutta ei nyt varmaan ainakaan ihan käteen mennyt, koska semmoisen tunnin kyllä varmasti muistaisin erityisen tarkkaan jokaista virhettä myöden.

Kauden toinen valmennus sujui Kertun kanssa oikein mukavissa merkeissä. Aloitimme tunnin ratsastamalla hevosia nopeiksi avuille ja teimme reaktiotehtäviä, joissa hevosten piti vastata heti apuihin. Alkuverkassa teimme mm. keskihalkaisijalta pohkeenväistöä uralle, ja suoristuksen jälkeen piti ratsastaa reippaasti eteen. Ensimmäinen hyppytehtäväkin kuului samaan aiheeseen, tulimme pituushalkaisijaa pitkin ravissa kolmelle pompulle. Ennen pomppuja piti ratsastaa hevosen polvia mahdollisimman korkealle ja saada ravia tarmokkaammaksi. Tehtävänä oli myös, että ennen viimeistä pomppua piti käyttää raippa hevosen takapuolella. Tämä kokonaisuus onnistui meiltä aina tosi hyvin, ja sain kehuja erityisesti istunnastani pomppujen päällä. Tehtävä jatkui päädyn jälkeen kokorataleikkaalla olevalla esteellä, jonka edessä oli ponnistuspuomi. Mun mielestä ponnistuspuomilla varutetulle esteelle on paljon hankalampi lähestyä kun ilman ponnistuspuomia olevalle esteelle. Leikkaalinja esteen jälkeen piti tehdä pysähdys uralle. Kokonainen "rata" meni niin, että ensimmäisenä ravilähestyminen pompuille, käännös oikealle, jonka jälkeen kaarevalla uralla kaksi estettä. Näiden esteiden jälkeen piti tehdä vielä toinen kaareva ura vastakkaiselle pitkälle sivulle, tällä pitkällä sivulla olevien esteiden välissä tuli ratsastaa muutama askel sivulle. Tunnin ideana oli, että me tajutaan että esteelle ei aina voi vaan ratsastella suoraan vaan ennen estettä voi täytyä ratsatamaan myös jommasta kummasta pohkeesta sivulle, jonka avulla lähetymiset ja koko tehtävän sujuvuus saadaan kohdilleen. Jouduin tekemään toisen pitkänsivun kaarevan uran muutamaan kertaan ennenkun sain lähestymiset kohtuu hyvälle tasolle. Äiti sanoikin mulle tunnin jälkeen, että kun kaksi perfektionistia rupee yhdessä hommiin niin se menee aikamoiseksi pilkunviilaukseksi! Olin todella tyytyväinen poniin, koska se oli niin täysillä mukana touhussa ja yritti kaikkensa ja tähän olen kyllä tyytyväinen koko tähän kertaan, mukaanlukien itseeni, koska pystyimme kertun kanssa aika hyvin korjaamaan virheemme ja parantamaan suorituksiamme aina loppua kohden!



Samalla viikolla pääsin myös Coran selkään. Mulla oli tällä tunnilla semmoinen pienenpieni olo, kun Cora on aika massiivinen ja iso hevonen. Teimme vähän samantyylistä tehtävää kuin Paavon kanssa edellisellä viikolla, eli etuosakäännöksiä ja siirtymisiä. Myös jalustimet olivat tällä tunnilla poissa. Coralla on aina välillä ihan hauska mennä, mutta ei se oo mitenkään semmonen wau-tunnetta tuottava hevonen. Teimme aika paljon käynti-laukka-käynti siirtymisiä pääty-ympyrällä ja ne onnistuivat mielestäni hyvin. Tunnin loppupuolella saimme tehtäväksemme ratsastaa mahdollisimman pitkää ja isoaskelista ravia, jossa hevoset saavat kunnolla venyttää itseään. Tämä oli aika hauskaa, koska Coralla on ihan liikettä kun se venyttää. Ainakin minusta tuntui siltä, kun oon tottunut Kertun töpsöttely raviin :)

Kerttuterapiaa oli vuorossa seuraavaksi! Meillä oli tällä kertaa puomitunti ja harjoittelimme semmoista kiemuraura, jossa oli ensin kulman katkaisu, jossa oli 3 puomia, sitten kokorataleikkaa suuntaisesti olevat kolme puomia ja vielä takaisin uralle palatessa olevat kolme puomia. Jokaisen puomisarjan keskimmäinen puomi oli kavaletti. Teimme tätä tehtävää ensin ravissa ja sitten laukassa. Ravissa sain keskittyä siihen, että pidän painon tasaisesti molemmilla puolilla ponia, enkä rupea kallistumaan huonommasta jalastani poispäin, vaan muistan pitää molemmat jalat pitkinä. Laukassa tehtävä muuttui siten, että puomisarjojen kohdille jätettiin pelkät kavaletit ja teimme saman kiemuran laukanvaihtojen kanssa. Vaihdot onnistuivat aina tosi mallikkaasti, mutta ralliponi vähän innostui tehtävästä ja sitä sai vähän pidätellä, ettei vauhti kiihtynyt liikaa!

Tässä välissä äiti varasi minulle rästin ja pääsinkin ratsastamaan puolentoista tunnin kouluintensiivitunnille Paavon kanssa. Ennen tuntia kun laittelin Paavoa kuntoon, se sai kokea kunnon järkytyksen kun kolme pientä kilisevää russelia ilmestyy talliin kaulapannoissa killuvien sinisten vilkkuvien valojen kanssa. Kaikki Paavon tuntevat voivat kuvitella tämän tapahtumat, mutta ihan oikeasti hevonen peruutti karsinan peränurkkaan jalat täristen ja sieltä se sitten puhisi näille pienille hirviöille jotka tulivat häiritsemään sen mielenrauhaa. Paavo on vähän nössö. Maneesiin päästyämme hevonen rauhoittui ja näki oikein silmissä kun sen kaikki lihakset rentoutuivat eikä se enää näyttänyt viritetyltä jouselta joka sinkoaa hetkenä minä hyvänsä taivaantuuliin. Ratsastimme tällä kerralla paljon avo- ja sulkutaivutuksia. Ensin teimme niitä ihan suorilla urilla, mutta sen jälkeen siirryimme tekemään niitä pääty-ympyröille. Teimme taivutusväistöjä sekä laukassa, ravissa että käynnissä. Itse en ole kovinkaan montaa kertaa päässyt näitä liikkeitä suorittamaan, mutta hoksattuani idean nämä sujuivat ongelmitta. Paavo oli oikein kiva tällä tunnilla ja sain monta tosi hyvää vinkkiä tältä tunnilta. Välillä on hyvä käydä aina rästimässä jonkun muun kun sen oman open tunneilla, kun siellä saatetaankin huomioida ihan erilaisia asioita kun mihin on tottunut! Tämä oli tosi hyvä kerta!

Vielä yksi tunti kirjoittamatta ennenkuin olen saanut urakan valmiiksi ja sen tunnin ratsastin Nomarilla. Olin jo ihan tuskastunut valmiiksi ennen tuntia kun olin unohtanut sekä teipata polven, että ottaa polvituen mukaan ja sitten vielä luen listasta että menen Nomarilla. Eli yhdellä pahimmista polvihevosista, jos näin voi sanoa. Aloitin tunnin ratsastamisen todella varovasti ja vähän testaillen, mutta kun polvessa ei tuntunut erityisen paljoa mitään ja uskalsin lisätä tehokkuuttani tunnin loppua kohden. Teimme todella kivaa tehtävää, jossa pitkällä sivulla todella monta puomia peräkkäin ja niille piti päästä tasaisessa tempossa. Ennen suoraa ratsatimme päätyyn ympyröitä, joihin oli myös sijoitettu erilaisia puomitehtäviä. Nomar oli koko tunnin tosi innokas ja omalla moottorilla liikkuva, joten sitä ei tarvinnut ollenkaan patistella eteenpäin! Saimme kaikki tehtävät suoritettua tosi hyvin ja osuimme aina puomeille hyvällä laukalla ja saimme tasaisia suorituksia. Minun pitää keskittyä siihen, että hartiani pysyvät samassa tasossa, etten nosta toista hartiaa ylös ja laske toista nyrkkiä alemmas. Olin todella hyvällä fiiliksellä tämän tunnin jälkeen ja herra sai paljon kiitosta hienosta työstä!

Tekstissä saattaa olla kirjotusvirheitä ja ajatuskatkot voivat näkyä päällepäin. Minulla meni tämän postauksen kirjoittamiseen aika pitkään kun yritin edes jotenkuten muistella mitä on tullut tehtyä tässä ajassa. Huomatkaa myös, että lisäsin edelliseen postaukseen muutaman kuvan Rebeccan liikuttamisesta!