♥ laiskuus on iskenyt

Nyt mulla on jäänyt niin monta tuntia päivittämättä, että en rupea hirveän pitkiä selostuksia pitämään niistä jokaisesta erikseen, mutta yritän muutamalla sanalla kuvailla kaikkia kirjoittelutauon aikana käymiäni tunteja ja valmennuksia. Ensimmäinen päivittämättä jäänyt tunti oli koulutunti Kertulla, tunti meni ihan hyvin ja se taisi olla ensimmäinen kerta kun ratsastin polvituen kanssa. Ensin jännitin, että onko se jotenkin liukkaampi satulaa vasten kuin housun paikat polven kohdalla, mutta onnekseni en huomannut mitään suurempaa eroa. Kerta meni mielestäni ihan hyvin ja tunnin loppupuolella Kerttukin rentoutui vähän ja oli todella kivan oloinen. Tunnilla ratsastimme paljon voltteja ja erilaisia ympyröitä, mutta varsinaista tehtävää en enää muista! Mainittakoon tässä vielä, että kaikki tämän postauksen kuvat ovat äitini ottamia, ellei toisin mainita.

tässä näkyy tuo tuki polvessa!

Seuraavana päivänä vuorossa olikin rästikerta Annun valkussa. Teimme pitkän alkuverkan jonka tehtävä oli ihan loistava ja toimi hyvin kertun kanssa. Ratsastimme oikeassa kierroksessa reilusti uran sisäpuolella ja jokaisessa kulmassa teimme voltin ulospäin, eli periaatteessa ratsastimme kokoajan vasentakierrosta, mutta ulkopuolinen olisi voinut nopeasti katsoa meidän menevän oikeaan kierrokseen. Tottakai ratsastimme alkuverkan molempiin suuntiin, mutta oli helpompi selittää asia kertomalla vain toisesta kierroksesta. Itse hyppytehtävä olikin sitten ratatyyppisesti ja koosteesta näette sen pääpiirteittäin. Nämä kuvat ovat Annan ottamia ja videon on kuvannut yllätysyllätys äiti.

Otimme muutaman verkkahypyn ristikolle.

Kuvien seassa oli myös söpö kuva Annun Toke koirasta!

Saman viikon torstaina menin Rebeccalla, menimme takakentällä. Meillä oli ihan koulutunti vaikka Rebecca olisikin halunnut esittää kaikenmaailman potkuja ja loikkia. Oikeaan kierrokseen kaikki sujui ihan hyvin, mutta vasemmassa kierroksessa perä lensi minkä kerkisi ja volttien ratsastaminen laukassa oli hieman haastavaa. Ravissa Rebecca toimii jo yllättävän hyvin, mutta toi laukka tarvitsee vähän vielä hiomista. Mulla ei ole tältä kerralta yhtään kuvia!

Seuraavana päivänä olikin taas katin valmennus. Alkuverkassa tehtiin paljon siirtymisiä niin askellajien sisällä kuin niitä vaihdellenkin. Hyppäsimme alkuun myös muutamia hyppyjä ympyrällä/kaarevalla uralla ja tärkeintä oli tuoda hevonen sujuvasti esteelle. Kerttu oli oikein hyvä ja saimme paljon onnistuneita hyppyjä. Verryttelyn jälkeen siirryimme koko tehtävään, joka osoittautui todella hyväksi. Viimeisimmillä kierroksilla Kati huomasi, että kierrän kroppaani tietynsuuntaisissa hypyissä ja toinen kylkeni supistuu. Tästä aiheutuu se, että Kerttu laskeutuu esteeltä välillä väärässä laukassa. Jouduin harjoittelemaan tätä muutaman kerran ennenkuin pystyin korjaamaan asentoani toivottuun suuntaan. Nyt aion keskittyä tähän tosissani koska laukkojen korjaamiseen kuluu aina turhaa aikaa niin radalla kuin harjoituksissakin.


Viime viikon torstaina menin Kertulla puomeja. Teimme puomilinjaa jossa oli viisi puomia, toiselta puomilta käännettiin voltti sisälle päin, ja myös viimeiseltä käännytiin voltille. Ensimmäiseen väliin tuli yksi laukka, toiseen ja kolmanteen väliin kolme laukkaa ja viimeiseen yksi. Tehtävä oli hyvä ja onnistuimme siinä oikein mallikkaasti kunhan Kerttu päästeli vähän ylimääräistä energiaa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Suoritimme tehtävän ensimmäisinä niin hyvin, että saimme hyvä, riittää-kommentin! wohoo!

Nyt maanantaina menin Artulla ja meillä oli hyppytunti. En ollut ratsastanut Artulla taas vuoteen ja sen nappuloita sai hakea ensin hetken aikaa ennenkuin pääsi taas jyvälle miten poni toimii edes kohtalaisesti. Hyppäsimme viiden esteen kokonaisuutta, joissa ensin piti tulla pysty kokorataleikkaalla, kiertää pääty ja kääntää uudestaan leikkaalle, jossa laineokseri, okserilta suoralla olevalle ristikkosarjalle ja siitä kuusi laukkaa ja okserille. Tunti meni mielestäni kohtalaisen hyvin, jos ottaa huomioon, että olen ratsastanut tällä ponilla nyt tasan kolme kertaa, joista yksi oli estekisoissa ja onnistuin pyörtymään sen selkään juuri ennen viimeistä estettä. Tunnista voin sanoa vielä, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa joten se niistä selityksistä sitten!

hups!

onneksi opettaja pelasti enkä joudu tuomaan kakkua koko ryhmälle!