♥ punaista

Pääsin eilen tuurajaksi "Annun valkkuun", jonka piti tällä kertaa Sari Lunden, Annun ollessa itse Saksassa. Kuten jo ehkä moni osaa arvata, että menin Kertulla. tykkäsin tosi paljon tehtävästä ja opettajasta joka kiinnitti paljon huomiota mun istuntaan! Mulla on tullut vähän semmonen "kammo" ratsastaessa, että en missään nimessä halua että mun jalka heilahtaa senttiäkään taakse hypyssä enkä muutenkaan ja ehkä siitä johtuen mun jalat on ainakin kevyessä ravissa ruvennut menemään jo liian eteen, jolloin painopiste siirtyy ja jään ehkä itse vähän liikkeen taakse. Laukassa ja puomeja/esteitä ylittäessä tätä ongelmaa ei ole, ja kuten opettajakin sanoi, että näytti alkuverkkaraveissa siltä etten ollut ollenkaan tasapainossa, mutta heti kun rupesimme ylittämään puomeja niin ongelma hävisi. Yritän nyt keskittyä tähän ongelmaan tosissani, koska en halua tästä mitään pinttynyttä ongelmaa joka vaivaa vielä vuosienkin päästä! Lisäksi Lunden mainitsi yllätysyllätys käsistäni, ihme kyllä päinvastoin kun kaikki muut opettajat! Monet ovat kommentoineet, että minun pitäisi kantaa käteni paremmin ja pitää kädet samassa tasossa, mutta nyt sainkin jo palautetta käsien laskemisesta! No allekirjoitan kyllä molemmat, koska mun käsillä on tapana elää omaa elämäänsä aina välillä ja käydä vähän seikkailemassa jossain, jossa niiden ei kuuluisi olla! Päätehtävänä meillä oli radan osana semmonen kaareva hyppylinja jossa oli kolme pomppua, ensimmäinen este oli pysty, joka hypättiin poispäin kulmasta, ja siitä suoraan käännyttiin kokorataleikkaalla olevalle ruotsalaiselle okserille, ja käännyttiin kulmaa kohti, jossa hypättiin vielä toinen pysty, pystyltä jatkettiin lyhyensivun jälkeen uudestaan okserille ja siitä toisella pitkällä sivulla olevalle laineelle, laineelta vielä kaareva uudestaan. En tiedä ymmärtääkö tästä selostuksesta mitään, mutta laitan tähän vielä yhden minun ja kertun kokonaisista radoista niin tehtävä saattaa hahmottua paremmin. Voisin kirjoittaa tästä valmennuksesta vielä vaikka kuinka pitkään, koska se herätti niin paljon ajatuksia ja pohdittavaa, mutta jätän tämän nyt kuitenkin tähän, jotta edes joku jaksaa lukea koko tekstin alusta loppuun saakka!

Lopuksi voisin mainita vielä Rebeccastakin, eilen teimme ihan kaikkia perusjuttuja ilmansatulaa, saimme monta hyvää nostoakin ja huomaa kuinka neiti on aina päivä päivältä parempi. Siitä tulee kyllä ihan huippu turvaratsu! Tänään kävimme isolla kentällä vähän ensin tutustumassa kaikkiin mahdollisiin härpäkkeisiin kuten vesimattoon ja neiti ihan muina miehinä naisina käveli suoraan haistelemaan niitä eikä mitään ihmeellistä. Ratsastettuani ensin jonkin aikaa ihan sileällä päätin kokeilla ylittää ihan pari kertaa pienenpienen esteen testimielessä, että sujuuko semmoinen. Esteellä oli kokoa huimat 25cm (ristikko, jonka päät 50cm) ja neiti ihan tohkeissaan esitteli meille esteratsun taitojaan. Lopuksi kävimme vielä maastossa kävelemässä loppukäynnit!

Sunnuntaina mulla on sitten tulossa konfirmaatio, vähän ehkä jännittää koska en yhtään tiedä mitä siellä tapahtuu, mutta enköhän selviä. Oon ihan rakastunut mun mekkoon, se on mun omasta mielestä tosi kaunis ja käyn aina ihailemassa sitä tuolta kaapista. Mä olin ensin ihan varma, että en löydä sopivaa mekkoa mistään. Olen myös saanut Annulta luvan ottaa mun rippikuvan Sarman kanssa, joten uskon että voin sitten laittaa sen tännekin sitten katseltavaksi.

Tässä on tämä video valmennuksen viimeisestä kierroksesta, 2 ensimmäistä estettä jäi valittettavasti kuvaamatta koska kamera kävi taas vaihteeksi hitaalla ja lisäksi olin laiska enkä jaksanut "muokata" tätä mitenkään, joten laitoin sen nyt näin kokonaisena ja äänillä:

V I D E O 

tube ei suostu upottamaan :(

C// Viivi Väyrynen 

C// Viivi Väyrynen 

C// Äiti

C// Äiti 

Käytiin tänään myös vähän hööksissä tsekkaamassa alennuksia ;)